Hammashoito nukutuksessa

Noin 10 % aikuisista kärsii vakavasta hammashoitopelosta. Vakavasta hammashoitopelosta kärsiville hoidon suorittaminen esimerkiksi nukutuksessa voi olla hyvä vaihtoehto, mikäli hoitotoimenpiteitä ei voida hammashoitopelosta johtuen muuten suorittaa.

Nukutushammashoito sopii myös henkilöille, joilla on erityisen herkkä nielu ja oksennusrefleksi. Myös lasten sekä kehitysvammaisten laajat suun hoidot tehdään usein nukutuksessa. Nukutushammashoitoa kevyempi esilääkitys tai sedaatio (lääkerentoutus) voivat sopia lievempiin pelkotapauksiin.

Valmistautuminen hoitoon

Ennen esilääkitys-, lääkerentoutus- ja nukutushammashoitoa kiinteän ravinnon nauttiminen on kielletty vähintään neljän tunnin ajan sekä juominen kahden tunnin ajan ennen toimenpidettä. Greippituotteita tulisi välttää noin kolme päivää ennen ja jälkeen hoidon. Alkoholia nauttinutta tai huumaavia aineita käyttänyttä ei voida nukuttaa.

Kotiin on hyvä varata pehmeää ja kylmää syötävää sekä särkylääkkeitä. Toimenpiteeseen tullessaan on hyvä pukeutua rennosti ja lämpimästi, sillä kehon lämpötila laskee helposti varsinkin nukutuksen aikana. Kun hammashoito on suoritettu, potilaalla tulisi olla saattaja mukana, joka varmistaa turvallisen kotimatkan.

Hammashoito esilääkityksessä

Noin joka kolmas kokee hammashoitoon liittyvää jännitystä ja jopa pelkoa. Aikuisista noin 10 % kokee vakavaa hammashoitopelkoa, joka ilmenee yleensä tarpeellisen hammashoidon välttelynä. Hammashoitopelon vuoksi hammashoito saattaa jäädä pakollisiksi päivystyskäynneiksi ja tarvittavat hammastarkastukset ja suun kokonaishoidot jäävät suorittamatta.

Lievää hammashoitopelkoa ja ahdistusta kokeville voidaan käyttää rentouttavia lääkeaineita, jotka lieventävät pahinta hammaslääkäripelkoa.

Esilääke antaa yleensä mukavan rentoutuneen olotilan, jolloin kivun kokeminen on tavanomaista vähäisempää. Hoidon jälkeen potilaat eivät juurikaan muista tehtyjä hoitotoimenpiteitä, mikä koetaan usein positiivisena asiana. Esilääkitys ei vie kipua kokonaan pois, ja esilääkityksen kanssa käytetäänkin yleensä puudutusta. Esilääke ei kuitenkaan toimi kaikille samalla tavalla, ja joillekin lääke voi aiheuttaa rentoutumisen sijaan yliaktiivisuutta. Lääkkeen vaikutus loppuu henkilöstä ja annoksen koosta riippuen noin 2–8 tuntia lääkkeen ottamisen jälkeen. Esilääkitystä ei suositella raskaana oleville.

Hammashoito sedaatiossa

Sedaatiossa potilas rentoutetaan suonensisäisesti annettavalla lääkeaineella. Potilas on hereillä ja pystyy puhumaan, mutta tuntee olonsa väsyneeksi ja rentoutuneeksi. Lääkityksen jälkeen potilas ei välttämättä muista kovin tarkasti hammashoidon tapahtumia. Rentoutuksen tasoa voidaan säätää potilaan toiveiden mukaan. Sedaatio sopii parhaiten lievästi hammashoitopelkoisille potilaille, joille tehdään tavanomaisia hoitotoimenpiteitä kuten hammaskiven poistoa tai hampaiden paikkausta. Laajoissa ja yli kaksi tuntia kestävissä hoidoissa kannattaa harkita nukutusta eli yleisanestesiaa.

Potilas toipuu sedaatiosta noin tunnissa, ja kotiutuminen saattajan kanssa on mahdollista yleensä melko pian hammastoimenpiteiden valmistuttua. Lääkerentoutuksen toteuttavat anestesialääkäri ja –hoitaja, jotka ovat paikalla koko hoidon ajan. Lääkerentoutukseen käytetään esimerkiksi propofolia, midatsolaamia tai fentanyyliä. Sedaation kustannuksista saa Kela-korvauksen.

Hammashoito yleisanestesiassa

Hammashoito yleisanestesia suoritetaan nukuttamalla potilas suonensisäisesti annettavan lääkeaineen avulla. Tarvittaessa voidaan antaa myös lihaksia rentouttavaa lääkeainetta. Hammashoito nukutuksessa sopii etenkin vaativiin ja laajoihin hoitoihin, kun potilaalla on vakava hammashoitopelko ja hammashoito halutaan tehdään yhdellä hoitokerralla.

Hammashoito yleisanestesiassa on hyvä vaihtoehto terveille henkilöille, jotka kärsivät vakavasta hammashoitopelosta.

Nukutushammashoito sopii erityisesti lapsipotilaille, kehitysvammaisille, vakavasta hammashoitopelosta tai herkästä nielusta kärsiville. Mikäli hammashoidon äänet tai hajut aiheuttavat ahdistusta, yleisanestesia on sedaatiota suositeltavampi vaihtoehto. Anestesialääkäri keskustelee potilaan kanssa ennen toimenpidettä potilaan toiveista, aiemmista kokemuksista, terveydentilasta ja lääkityksistä.

Potilaalla on hyvä varautua olemaan pois töistä varsinaisen toimenpidepäivän ja pari seuraava toimenpiteen jälkeistä päivää. Nukutushammashoitoon ei myöskään pidä tulla juuri ennen raskaita matkoja. Yleisanestesiasta toipuminen vie esilääkkeeseen ja sedaatioon verrattuna enemmän aikaa. Yleisanestesiasta vastaa aina anestesialääkäri ja sairaanhoitaja.

Kenelle varaan ajan?

Stoma Forumissa nukutushammashoidoista vastaa erikoishammaslääkäri Masamitsu Amemori. Lisätietoja saat soittamalla vastaanottoomme (09 4366 100).

Asiantuntijat