Hammasimplanttihoito

Hammasimplantti on titaanista valmistettu hampaan keinojuuri. Hammasimplanttien avulla voidaan korvata yksittäisiä tai useampia puuttuvia hampaita.

Hammasimplantit ja hammaspuutosten korvaaminen

Hammasimplanttien varaan voidaan rakentaa sekä kiinteitä että irroitettavia hammasproteeseja. Yleisimmin implantteja käytetään korvaamaan yksi tai useampi puuttuva hammas kiinteillä, implantin päälle rakennettavilla kruunuilla.

Yksittäisten hammaspuutosten korvaamisen lisäksi hammasimplanteilla voidaan korvata jopa kaikki ylä- tai alaleuan puuttuvat hampaat. Tällöin leukaluuhun asennetaan 4–8 hammasimplanttia leuka kohti. Keinojuurien varaan rakennetaan implantteihin kiinnittyvä, kiinteä hammasproteesi. Kiinteät hammasproteesit sekä näyttävät että tuntuvat parhaimmillaan lähes samalta kuin omat luonnonhampaat.

Hammasimplantteja voidaan käyttää myös vanhojen, huonosti istuvien hammasproteesien pysyvyyden parantamiseksi. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää hammasimplanttien päälle rakennettavia kiinnikkeitä, joilla proteesit saadaan pysymään paremmin paikoillaan. Tarpeen mukaan proteesit voidaan kiinnittää implantteihin myös pysyvästi, jolloin niitä ei voi itse irroittaa.

Hyvä hammasimplantti Helsinki

Kenelle hammasimplantit sopivat?

Hammasimplanttien tarkoituksena on korvata yksittäisiä tai useita puuttuvia hampaita. Implanttiproteesien etuna on niiden helppo käytettävyys; hoidon onnistuessa hammasimplanttien varaa rakennetut hammasproteesit näyttävät ja tuntuvat luonnollisilta. Hammasimplantit ovatkin useimmille paras ja mukavin keino korvata puuttuvia hampaita.

Implanttihoito sopii suurimmalle osalle aikuisista, mutta lapsille ja nuorille hammasimplantteja ei yleensä suositella ennen leukojen kasvun päättymistä (noin 18–22 ikävuotta). Poikkeustapauksissa implantteja voidaan laittaa myös kasvuikäisille.

Implanttihoito sopii suurimmalle osalle aikuisista, mutta lapsille ja nuorille hammasimplantteja ei yleensä suositella ennen leukojen kasvun päättymistä

Hammasimplantit eivät sovi henkilöille, joilla on hoitamattomia suun tulehduksia. Etenkin hoitamaton parodontiitti on huomattava riskitekijä hammasimplanttihoidon onnistumisen kannalta, samoin kuin tupakointi. Myös diabeetikoilla hammasimplanttien luutuminen leukaluuhun sekä hoidon pitkäaikaisennuste ovat tavanomaista heikompia.

Pään alueen sädehoidot esimerkiksi syöpähoitojen yhteydessä voivat asettaa haasteita hammasimplanttien luutumiselle. Hammasimplanttien asentaminen sädehoitoa saaneille vaatiikin usein sairaalaolosuhteet ja korkeapaineista happihoitoa ennen implantointia. Vakavat yleissairaudet sekä vahvat lääkehoidot (esim. kortisoni, bisfosfonaatit) voivat olla esteenä hammasimplanttien asentamiselle.

Hammasimplantteihin liittyvät ongelmat

Implanttihoitojen ennuste on yleisesti ottaen poikkeuksellisen hyvä: 10 vuotta hammasimplantin asennuksen jälkeen noin 85–95 % hammasimplanteista toimii ilman ongelmia. Yleisimmin ongelmat liittyvät hammasimplantin päälle rakennettavan proteesihampaan lohkeamiseen tai implanttia ympäröivän ikenen tai luun tulehtumiseen.

Hammasimplantin päälle rakennettava, näkyvä proteesihammas valmistetaan yleensä lasikeraamista tai zirkoniasta. Yleisimmät keraamien ongelmat liittyvät niiden lohkeamiseen. Pienet lohkeamat voidaan korjata esimerkiksi yhdistelmämuovipaikalla tai hiomalla ja kiillottamalla lohkeaman reunat. Suuremmat lohkeamat korjataan irrottamalla hammasproteesi ja valmistamalla joko uusi proteesi tai korjauttamalla proteesi hammaslaboratoriossa.

Jos narskuttelet hampaita, viimeistään hammasimplanttihoidon valmistuttua tulisi hankkia purentakisko, jotta omat ja implanttihampaat eivät lohkeaisi tai kuluisi enempää.

Hammasproteesin rikkoutumisen lisäksi hammasimplanttia ympäröivän ikenen tulehtuminen voi aiheuttaa ongelmia. Perimukosiitti on iensairaus, jossa hammasimplanttia ympäröivä ien on suun bakteereiden vaikutuksesta tulehtunut. Perimukosiitti vastaa luonnonhampaan ientulehdusta.

Peri-implantiitti on sairaus, jossa hammasimplanttia ympäröivän ikenen tulehdus aiheuttaa luun vetäytymistä. Luun ”syöpyminen” implantin ympäriltä voi aiheuttaa implantin paljastumista ja pahimmillaan implantin irtoamista. Peri-implantiitti vastaa luonnonhampaan parodontiittia.

Erityisesti diabetesta sairastavat potilaat sekä runsaasti tupakoivat ovat riskiryhmässä implantin kiinnityskudosten sairauksille. Samoin huono suuhygienia altistaa perimukosiitille ja peri-implantiitille.

Hammasimplantin kiinnittymisessä ja luutumisessa leukaluuhun voi ilmetä joskus ongelmia. Implantti ei aina kiinnity toivotulla tavalla, jolloin implantti voidaan joutua poistamaan ja asentamaan uudelleen.

Hyvä ja laadukas hammasimplanttihoito Helsinki

Implanttihoidon kulku

Implanttihoito alkaa yleensä suun perustutkimuksella, jossa kartoitetaan leukanivelten ja puremalihasten toiminta, purenta sekä suun limakalvojen, hampaiden ja ikenien terveys. Suusairaudet kuten karies, ientulehdukset ja hampaiden juurten tulehdukset hoidetaan sekä huonokuntoiset hampaat poistetaan ennen implanttihoidon aloittamista. Tarvittaessa suuhygieniaan kuten hampaiden harjaamiseen ja hammasvälien puhdistamiseen kiinnitetään huomioita ja annetaan lisäohjeita.

Varsinainen implanttihoito alkaa usein hammasjäljennösten ottamisella kipsimalleja varten sekä tarvittavilla röntgentutkimuksilla. Kipsimallien avulla tutkitaan hampaiden asennot ja purentaan liittyvät seikat. Röntgenkuvasta voidaan arvioida leukaluun rakennetta sekä luun riittävyyttä implantin asettamiselle.

Hammasimplantti eli keinojuurihoito ja röntgenkuvaus

Hammasimplanttihoidon onnistumisen kannalta toimenpiteen huolellinen suunnittelu on tärkeää. Suunnittelua varten hammaslääkäri ottaa tarvittaessa uudet röntgenkuvat. Joissain erityistilanteissa luuta voi olla riittämättömästi, jolloin luuta voidaan joutua lisäämään luutilanteen parantamiseksi ennen varsinaista implanttihoitoa. Luusiirteenä voidaan käyttää joko omaa tai keinoluuta.

Hammasimplanttien asettamista varten implantoitava kohta puudutetaan. Kun implantoitava alue on puutunut, leukaluun suojana olevaan limakalvoon tehdään viillot ja luun pinta paljastetaan. Tulevaa hammasimplanttia varten luuhun porataan aluksi pieni reikä sopivalle syvyydelle (noin 6-12 mm luun reunasta). Reikää laajennetaan vähän kerrallaan oikean kokoiseksi ja lopuksi implantti ruuvataan paikoilleen.

Toimenpiteestä riippuen hammasimplantin annetaan luutua noin 2–6 kuukautta. Luutumisvaiheen ajaksi voidaan valmistaa väliaikainen proteesi puuttuvan hampaan väliaikaiseksi korvaamiseksi. Luutumisvaiheen jälkeen limakalvon alla oleva hammasimplantti paljastetaan, ja sen päälle kiinnitetään metallinen jatkeosa. Tämän tarkoituksena on muokata hammasimplantin päällä olevaa ientä alustavasti oikean muotoiseksi.

Toimenpiteestä riippuen hammasimplantin annetaan luutua noin 2–6 kuukautta

Noin 2–4 viikkoa hammasimplantin paljastuksen jälkeen voidaan siirtyä seuraavaan työvaiheeseen, jossa alueelle rakennetaan suunnitelman mukainen hammasproteesi.

Hammasproteesia varten hammasimplantista otetaan jäljennös, jonka perusteella hammasteknikko valmistaa hammaslääkärin ohjeistuksen mukaisen proteesin. Ennen lopullisen proteesin valmistamista voidaan tehdä väliaikaisia proteeseja, joilla varmistetaan haluttu proteesin ulkonäkö ja toiminta.

Kenelle varaan ajan?

Stoma Forumissa hammasimplanttihoidoista vastaavat protetiikan erikoishammaslääkärit Ansi Taulio-Korvenmaa, Timo Kallio ja Masamitsu Amemori sekä sekä suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Tom Lindholm.

Lisätietoa saat soittamalla vastaanottoomme (09 4366 100) tai varaamalla konsultaatioajan nettiajanvarauksestamme.

Asiantuntijat