Hampaiden paikkaus

Karies eli hampaiden reikiintyminen tarkoittaa hampaiden kovakudoksen syöpymisvauriota eli tuttavallisemmin reikää hampaassa. Karieksen syntyyn vaikuttavat ravinto, suun bakteerikirjo, syljen määrä ja sen laatu.

Karieksen ehkäisyssä avaintekijöitä ovat hyvä suuhygienia eli hampaiden tehokas puhdistus, ksylitolin käyttö, sokerin ja happamien urheilujuomien välttäminen sekä terveelliset ruokailutottumukset. Hampaat saattavat myös kulua happamien ruokien ja juomien tai mekaanisen rasituksen seurauksena.

Hampaiden reikiintyminen

Hampaiden pinnalla hammasplakissa elää bakteereita, jotka käyttävät sokereita ja tärkkelyspitoisia aineita hyväkseen. Jokainen ateria aiheuttaa suuhun happohyökkäyksen eli tilan, jossa suussa majailevat kariesta aiheuttavat bakteerit alkavat tuottaa hampaita syövyttävää happoa. Bakteereiden tuottamat hapot alentavat suun pH-arvoa ja liuottavat hampaan kiillettä. Kun pH laskee normaalista 7:stä alle 5,5:een, hampaan pinnasta alkaa liueta mineraaleja. Pienikin sokerimäärä laskee hampaiden pinnan pH-arvoa.

Hampaita voi säästää, kun juo tai syö enintään 5-6 kertaa päivässä. Ksylitolin käyttö aterioiden jälkeen on hyväksi hampaille, sillä reikiintymistä aiheuttavat bakteerit eivät pysty hyödyntämään ksylitolia eli koivusokeria aineenvaihdunnassaan.

Hampaiden kuluminen ja eroosio

Sitrushedelmät ja -mehut, urheilujuomat, viinietikat ja etikkasäilykkeet liuottavat hampaiden pintaa sisältämiensä sokerien ja happamuuden vuoksi. Pintavauriot voivat pahentua, jos hampaat harjataan heti happaman ruoan tai juoman nauttimisen jälkeen. Hampaiden eroosion vaikutuksesta kiilteen pinta samenee ja etuhampaissa voi huomata rihlareunamaista muutosta. Eroosion aiheuttamia vaurioita voidaan joutua korjaamaan paikkauksella.

Hampaiden pinta voi kulua mekaanisen rasituksen seurauksena. Kulumista voivat aiheuttaa hampaiden narskuttelu, hampaiden liian voimakas harjaus, liian kova hammasharja tai suun seudun lävistyksien aiheuttama hankaus hampaan pintaan. Vaurio kehittyy tyypillisesti hampaan purupinnalle tai aivan ikenen viereen. Aivan kuten eroosiotakin, joudutaan näitä vaurioita toisinaan paikkaamaan.

Hampaan paikkaus ja eri paikkausmateriaalit

Reikiintyneen hampaan paikkaamiseksi on tarjolla useita paikkausmateriaaleja, kuten yhdistelmämuovi, amalgaami, kulta tai keraaminen täyte. Paikkamateriaalin valintaan vaikuttavat paikattavan hampaan sijainti, kuinka iso paikka tarvitaan sekä vaurion sijainti hampaassa.

Hampaiden paikkaus suoritetaan useimmiten muovi- tai amalgaamipaikalla

Yhdistelmämuovi

Yhdistelmämuovi on tyypillinen materiaali etuhampaissa ja pinnoilla, joihin ei kohdistu suurta rasitusta. Materiaalina muovipaikka on melko edullinen, sitä on helppo muotoilla ja paikkaukset ovat melko esteettisiä myös näkyvillä alueilla. Muovipaikkaa laitettaessa hampaan on pysyttävä ehdottoman kuivana, jotta paikka tulee pysymään. Paikka on heti käyttövalmis vastaanotolta lähdettäessä. Muovipaikkaukset eivät kuitenkaan ole aivan yhtä kestäviä kuin keraamiset paikat.

Paikkauksen aluksi hammas puudutetaan tarpeen mukaan. Tämän jälkeen hampaasta poistetaan tulehtunut tai muuten vaurioitunut hammaskudos poraamalla. Kun karies on poistettu, nähdään vaurion laajuus ja katsotaan tarvitaanko paikan rakentamiseksi muottia eli matriisia hampaan ympärille.

Poratun reiän eli kaviteetin pinnat käsitellään hapolla, joka karhentaa hampaan pinnat. Sitten on sidosaineen eli ”liiman” vuoro, joka valmistaa hampaan pinnat muovin kiinnittymiselle. Tämän jälkeen muovia lisätään vähitellen noin 2 mm:n kerroksissa, ja muovipaikkaa kovetetaan kerros kerrokselta. Sekä sidosaine että muovi kovetetaan valokovettajalla, mutta on olemassa myös kemiallisesti kovettuvia paikka-aineita.

Lopuksi hampaan pinta viimeistellään muistuttamaan luonnonhampaan pintaa muotoilemalla sitä viimeistelyporilla. Paikan korkeus katsotaan oikeaksi purupaperin avulla. Kun paikka on valmis, se kiillotetaan. Lopullisen kiillon muovipaikka saa käytössä, joten paikan pinta voi tuntua aluksi karhealta.

Amalgaamipaikka

Amalgaamipaikat ovat parhaimmillaan vahvoja ja kestäviä hammaspaikkoja. Pelko elohopean aiheuttamista terveyshaitoista on vähentänyt amalgaamin käyttöä. Asiaa on tutkittu laajasti, mutta tutkimusten perusteella ei ole voitu osoittaa elohopean aiheuttavan terveysriskiä.

Hampaan pinta puhdistetaan porilla aivan kuten yhdistelmämuovilla paikattaessa. Paikattava alue käsitellään suojalakalla tai sidosaineella paikan tiiviyden takaamiseksi. Amalgaami annostellaan kaviteettiin ja muotoillaan halutun muotoiseksi. Amalgaamipaikka kovettuu hitaasti vuorokauden kuluessa, joten paikkauksen jälkeen kovan pureskelua tulee välttää. Seuraavalla käynnillä amalgaamipaikka kiillotetaan.

Väliaikainen paikka

Väliaikaisia paikkoja käytetään ensiapuna, kun aikaa paikkaukselle ei ole tarpeeksi tai hammas tarvitsee suojata vain väliaikaisesti esimerkiksi juurihoitokäyntien välissä.

Väliaikaista paikkamateriaalia saa apteekista tuotenimellä Cavit ja sen voi itsekin laittaa lohkeaman päälle suojaamaan hammasta ennen paikkaustoimenpidettä.

Paikkauksen jäljiltä hammas voi olla arka. Oireet menevät yleensä vähitellen ohi, mutta ne voivat jatkua parikin kuukautta. Mikäli arkuus kovenee tai se ei tunnu helpottavan, ota yhteys hammaslääkäriin.

Kenelle varaan ajan?

Stoma Forumissa hampaiden paikkauksia tekevät sekä yleishammaslääkärit että osa erikoishammaslääkäreistä. Mikäli kärsit vakavista hampaiden kariesongelmissa, voit ottaa yhteyttä kariologian ja endodontian erikoishammaslääkäreihimme.

Lisätietoja saat soittamalla vastaanottoomme (09 4366 100).

Asiantuntijat