Parodontiitin hoito

Hampaiden kiinnityskudossairauksia ovat ientulehdus eli gingiviitti ja kiinnityskudoksen tulehdus eli parodontiitti. Kiinnityskudossairaus voi tulla myös implantteihin, joka vaarantaa implantin pysyvyyden ja vaatii aina tarkkaa hoitoa.

Kiinnityskudossairauksille altistavat huono suuhygienia, yleissairaudet kuten diabetes sekä tupakointi. Perimällä sekä ruokavaliolla on oma vaikutuksensa, mutta niiden vaikutus saadaan hallintaan hyvällä suun päivittäisellä puhdistuksella.

Hoitamaton ientulehdus on riskitekijä parodontiitille

Ientulehduksen aiheuttavat bakteerit, jotka muodostavat hampaiden pinnalle, ienrajaan tai hampaiden väliin plakkia eli bakteerimassaa. Jos tätä ei puhdisteta, syntyy ientulehdus. Ien reagoi hampaiden pinnoilla oleviin bakteereihin, jolloin ikenet turpoavat ja punoittavat sekä vuotavat verta helposti esimerkiksi hampaita harjattaessa.

Ientulehduksen oireena voidaan havaita ienverenvuoto. Ientulehdus saadaan usein hoidettua, kun potilaalta poistetaan hammaskivi ja hänelle annetaan kotihoito-ohjeet suuhygienian parantamiseksi.

Hoitamaton ientulehdus voi edetä kiinnityskudostulehdukseksi eli parodontiitiksi. Tulehduksen seurauksena hampaan pintaan kiinnittyy hammaskiveä, joka etenee hoitamattomana hampaan pintaa kohti juurta ja ylläpitää tulehdusta. Pitkäaikainen tulehdus johtaa hammasta kiinnittävien sidekudossäikeiden ja hampaita ympäröivän luun menetykseen.

Parodontiitin oireet

Parodontiitti on krooninen infektio, jonka vaikutukset voivat näkyä koko elimistössä kuten diabeteksessa sokeritasapainon heittelemisenä. Parodontiitti jää usein huomaamatta ja hoitamatta, sillä se voi olla lähes oireeton. Parodontiitti on yleinen sairaus, sillä yli 60 %:lla 35–44-vuotiaista on suussaan vähintään yksi parodontiittinen hammas.

Jos suun bakteerit pääsevät muualle elimistöön verenkierron mukana, ne voivat vaikuttaa haitallisesti useisiin yleissairauksiin, kuten synnynnäiseen sydänvikaan, sydämen tekoläppään, sydämen sisäkalvon tulehdukseen, verisuonen seinämien kovettumismuutoksiin, keuhkokuumeeseen, reumaan, nivelvaivoihin, diabetekseen sekä Alzheimerin taudin kehittymiseen.

Hampaiden kiinnityskudossairauden voi tunnistaa aristavista, turvonneista ja punottavista ikenistä. Ne vuotavat toistuvasti verta hampaita harjattaessa, ja ientaskuista voi erittyä märkävuotoa. Hengitys haisee ja suussa maistuu pahalta.

Hampaat myös alkavat heilua, hammasvälit voivat suurentua ja hampaat voivat näyttää aiempaa pidemmiltä. Parodontiitti ei useinkaan aiheuta voimakasta särkyä tai kipua, vaan kiinnityskudosmuutokset tapahtuvat ikävän salakavalasti ja hitaasti ikenen alla.

Tupakoitsijoilla on 2,5 – 6-kertainen riski saada parodontiitti tupakoimattomaan verrattuna. Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat siksi yleisempiä ja vakavampia tupakoitsijoilla. Tupakoitsijoilla parodontiitti johtaa suurempaan luukatoon ja kiinnityskudoksen menetykseen. Tupakointi myös heikentää parodontiitin hoidon tuloksia.

Parodontiitin hoito

Parodontiitin hoidon tavoitteena on saada pysäytettyä kiinnityskudosten tuho. Parodontiitti saadaan yleensä hyvin hallintaan, mutta taipumus sairauteen säilyy läpi koko elämän. Tämän vuoksi seuranta ja ylläpitohoito on tärkeää. Sairauden hoidosta vastaa aina yleishammaslääkäri tai parodontologian erikoishammaslääkäri, jotka arvioivat tilanteen, suunnittelevat tarvittavan hoidon ja toteuttavat sen. Suuhygienisti osallistuu usein potilaan hoitoon hoidon ylläpitovaiheessa.

Pitkälle edenneen parodontiitin hoito vaatii useita käyntikertoja. Tutkimuksen jälkeen mahdolliset huonokuntoiset hampaat poistetaan, mikäli niille ei enää voi tai kannata tehdä mitään. Tämän jälkeen hampaistosta poistetaan plakki sekä hammaskivi. Mikäli hampaistossa on teräviä reunoja, paikkojen saumoja tai muita plakin kiinnittymiskohtia eli plakkiretentioita, siistitään ne hiomalla ja kiillottamalla. Tarpeen mukaan tehdään myös paikkauksia reikiintyneille hampaille.

Parodontiitissa hampaiden kiinnittyminen leukaluuhun on heikentynyt. Parodontiitin hoidossa hammaslääkäri varmistaa potilaan riittävän pureskelukyvyn sekä syömisen että hampaiden kestävyyden kannalta. Tarvittaessa hammaspuutoksia voidaan korvata hammasimplanteilla tai muilla hammasproteeseilla.

Kenelle varaan ajan

Stoma Forumissa parodontologisesta hoidosta vastaa parodontologian erikoishammaslääkäri Jaana Kavaja. Erikoishammaslääkäreiden lisäksi yleishammaslääkärimme tekevät tavanomaisia parodontologisia hoitoja. Lisätietoja saat soittamalla vastaanottoomme.

Asiantuntijat